Kielelliset virikkeet varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

HELSINGIN YLIOPISTO – HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Kasvatustieteiden maisteriohjelma Laitos Institution Department Kasvatustiede Tekijä Författare Author Ingela Mollgren-Gustavsson Työn nimi Arbetets titel Title Kielelliset virikkeet varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Oppiaine Läroämne Subject Varhaiskasvatus (VAKA) Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages Pro gradu-tutkielma Joulukuu 2020 70+14 Tiivistelmä Referat Abstract Tavoitteet. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan toiminnassa on tuettava lasten kiinnostusta kieliin. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että kieli on yhä enemmän oppimisen väline, jota käytetään viestinnässä ja ajattelussa. Tutkimukset ja kansallinen koulutuksen arviointikeskus ovat nostaneet esiin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen epätasaisen laadun. Puutteita on esimerkiksi lasten kielellisen kehityksen tukemisessa. Tässä tutkimuksessa halutaan siksi tuoda esiin sitä, kuinka kielelliset virikkeet toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Tutkimuksessa halutaan myös selvittää, onko ”kielellistä kehitystä tukevasta toimintasuunnitelmasta” ollut konkreettista hyötyä yksiköiden kielellisessä työssä tutkimuksen kohteena olevassa kunnassa. Menetelmät. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyillä. Kyselyt lähetettiin N=47 henkilölle, jotka työskentelivät erään Turunmaan kunnan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Vastausprosentti oli 70 %, N=33. Kysymyksien vastauksia analysoitiin kvantitatiivisesti sekä kvalitatiivisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksesta saadut tulokset havainnollistavat, että henkilöstön työskentely kielellisten virikkeiden parissa on monipuolista ja vaihtelevaa. Enemmistö henkilöstöstä tietää, että kirjat ovat erittäin tärkeitä lasten kielellisen kehityksen kannalta ja panostaa kirjojen sisällöstä keskustelemiseen. Yli puolet laulaa lauluja useita kertoja päivässä, kun taas loruja hyödynnetään vähemmän. Yli puolet henkilöstöstä hyödyntää työssään tablettia, pääasiassa kielellisen kehityksen edistämiseen. Suurin osa työntekijöistä on hyvin tietoisia omasta roolistaan kielellisenä esikuvana lapsille. Tutkimustulokset osoittavat, että ympäristössä voitaisiin panostaa enemmän teksteihin ja kirjaimiin, jotta lapset ymmärtäisivät niiden merkityksen. Lasten kielellisten taitojen dokumentointia tulisi tehostaa. Yli puolet raportoi, että ”kielellistä kehitystä tukeva toimintasuunnitelma” on vaikuttanut yksiköiden konkreettiseen työskentelyyn ja kertoo muuttaneensa laulujen, lorujen ja kirjojen parissa työskentelyä suunnitelman käyttöönoton jälkeen. Avainsanat Nyckelord Keywords varhaiskasvatus, esiopetus, kielelliset virikkeet, kieliympäristö, kieltä tukeva toiminta Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Helsingin yliopisto – Helda / E-thesis (opinnäytteet) ethesis.helsinki.fi Muita tietoja Övriga uppgifter Further information Ohjaaja: Solveig CornèrHELSINGIN YLIOPISTO – HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Pedagogiska fakulteten Laitos Institution Department Avdelningen för pedagogik Tekijä Författare Author Ingela Mollgren-Gustavsson Työn nimi Arbetets titel Title Språkstimulans i småbarnspedagogik och förskola Oppiaine Läroämne Subject Förskolepedagogik Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages Pro gradu-avhandling December 2020 70+14 Tiivistelmä Referat Abstract Mål. Enligt grunderna för planen för småbarnspedagogik skall barnens intresse för språk stödas i verksamheten. I grunderna för förskoleundervisningens läroplan poängteras att språket allt mer blir ett verktyg för lärande, genom att det används i kommunikation och tänkande. Studier och det nationella centret för utbildningsutvärdering har lyft fram att det råder ojämn kvalitet i småbarnspedagogik och förskola t.ex. brister i stöd för barnens språkutveckling. Denna studie vill därför lyfta fram hur den språkliga stimulansen förverkligas i småbarnspedagogik och förskola. Studien vill också undersöka om den ”språkstödjande handlingsplanen” i den undersökta kommunen har bidragit med konkret nytta i det språkliga arbetet inom enheterna. Metoder. Materialet för studien samlades in genom enkäter. Det skickades ut N= 47 enkäter till personal i småbarnspedagogik och förskola i en kommun i Åboland. Svarsprocenten var 70 %, N=33. Data analyserades med diskriptiv kvantitativ metod och med hjälp av kvalitativ innehållsanalys. Resultat och slutsatser. Studiens resultat åskådliggör att personalen arbetar med språklig stimulans på mångsidigt och varierande sätt. Majoriteten av personalen är medvetna om att böcker är oerhört viktiga med tanke på barnens språkliga utveckling och satsar på att diskutera böckers innehåll. Mer än hälften sjunger sånger flera gånger per dag, medan ramsor används i mindre utsträckning. Över hälften av personalen använder pek-platta i verksamheten och mest då i språkfrämjande syfte. Majoriteten av personalen är mycket medvetna om sin egen roll som språklig modell för barnen. Resultaten i studien visar att det kunde satsas mer på text och bokstäver i miljön, för att barnen skulle få syn på dess betydelse. Dokumentation av barnens språkliga färdigheter är ett område som borde effektiveras. Över hälften rapporterar att ”Handlingsplanen för språkstödjande arbete” haft effekt i det konkreta arbetet på enheterna och uppger att de ändrat sitt sätt att arbeta med sång, ramsor och böcker sedan planen togs i bruk. Avainsanat Nyckelord Keywords Småbarnspedagogik, förskola, språkstimulans, språkmiljö, språkstödjande verksamhet Säilytyspaikka Förvaringsställe Where deposited Helsingfors universitet – Helda / E-thesis (avhandlingar) ethesis.helsinki.fi Muita tietoja Övriga uppgifter Further information Handledare: Solveig Cornè